
Suomen ainoa edustaja ”kolmen kullan kerhossa”, Valtteri Filppula, aloittaa kenties viimeisen taistelunsa tiistaina.
Filppula on tähdittänyt Mestiksen mestaruuden voittanutta Jokereita ja tuonut yksittäisenä pelaajana sarjalle enemmän näkyvyyttä, arvostusta ja julkisuutta kuin kukaan häntä ennen. Tietysti Jokerien kiinnostusarvot ovat jo luonnostaan vahvat, mutta Filppulan myötä ne kasvoivat ennennäkemättömiksi.
Filppula on voittanut urallaan Stanley Cupin, MM-kultaa ja olympiakultaa. Tällä triolla pääsee himoittuun kolmen kullan kerhoon. Hän on voittanut – muista kerhon jäsenistä poiketen – myös Suomen Mestiksen. Mutta se oli vain välitavoite. Filppulalla oli oikeastaan vain yksi tehtävä: johdattaa hänelle rakas Jokerit takaisin Liigaan.
Mestiksen mestaruutta juhlittiin varmasti jonkin verran, mutta todennäköisesti hillitysti. Päätavoitteen aika on vasta nyt, kun Pelicans lähtee puolustamaan liigapaikkaansa haastaja Jokereita vastaan.
Ennakolta ajateltuna Pelicansin materiaalietu on massiivinen, mutta heiltä puuttuu yksi tekijä: Filppula. Valtteri Filppula yhtenä kaikkein aikojen suomalaispelaajana tietää, miten isoja otteluja voitetaan ja mitä voittaminen vaatii. Se on nähty jo aiemmin hänen urallaan, todistettavasti.
Jos tavoite täyttyy ja Jokerit voittaa, voisi hyvin kuvitella, että Filppulan ura päättyy. Siihen olisi hyvä lopettaa. Pelkkä Liigassa pelaaminen tuskin motivoi, sinne joukkueensa nostaminen kyllä.
Rahasta ei Filppulan olisi tarvinnut enää vuosikausiin pelata – nostamisen jälkeen olisi aika lailla luonnollinen jatkumo pitää itsensä vireessä Jokerien organisaatiossa, tuomassa arvokasta tietoa ja taitoa taustalle.
Mutta mistäpä sitä tietää. Aika harva olisi uskonut Filppulan nostellessa kannuja samana vuonna niin MM-kisoissa kuin olympiakisoissa, että tuo kaveri nähdään Suomessa ja Mestiksessä muutaman vuoden kuluttua. Joten kannattaa jättää ovi auki myös sille, että Valtteri Filppula pelaisi ensi kaudella.
Mutta nimenomaan Liigassa, Mestis ei varmastikaan ole vaihtoehto.
Lasse Honkanen