Ruotsin jääkiekkomaajoukkueen pitkä kultapula ei johdu pelkästään pelillisistä asioista – entisen päävalmentajan mukaan syy voi löytyä koko maan kulttuurista.

Tre Kronor juhli viimeksi arvokisakultaa vuonna 2018, kun Ruotsi voitti Tanskassa pelatut MM-kisat. Olympiakultaa maa on juhlinut viimeksi vuonna 2006.

Viimeisin pettymys tuli Milanon olympialaisissa, joissa suurin odotuksin turnaukseen lähtenyt Ruotsi putosi puolivälierissä Yhdysvalloille maalein 1–2.

Entinen päävalmentaja Johan Garpenlöv uskoo, että ongelma on syvemmällä kuin yksittäisissä turnauksissa.

– Olemme maa, jonka kulttuuri luo tietynlaisia pelaajia. Meiltä tulee todella hyviä joukkuepelaajia, mutta emme onnistu kasvattamaan niitä kaikkein terävimpiä yksilöitä – supertähtiä, jotka nousevat NHL:n huipulle, Garpenlöv sanoo.

Hänen mukaansa ruotsalaisessa urheilukulttuurissa korostetaan tasapäisyyttä tavalla, joka voi samalla tukahduttaa yksilöllisyyttä.

– Kaikkien pitää päästä mukaan, eikä joukkueita haluta kärjistää. Silloin syntyy helposti “keskihyviä” pelaajia – sellaisia, joiden kanssa on mukava pelata, mutta joilta puuttuu erityisominaisuudet.

Garpenlöv ei ole ajatustensa kanssa yksin. Myös toinen entinen päävalmentaja, Pär Mårts, näkee saman ongelman Ruotsin jääkiekossa.

– Ruotsi on hyvä yhteiskunta, jossa pidetään huolta kaikista. Monissa muissa maissa urheilun ilmapiiri on paljon kovempi. Pidän ruotsalaisesta mallista, mutta joskus se kääntyy meitä vastaan. Siksi emme voita yhtä usein.

Garpenlövin mukaan tämä näkyy myös pelitavassa.

– Kiekkoa pitää syöttää eikä erottua liikaa. Olemme mestareita vähentämään taklauksia, eikä tunteita saisi näyttää. Ikään kuin vedämme märän peiton kaiken tunteen päälle, hän kuvailee.

Mårts puolestaan näkee ongelman myös pelaajatyypeissä.

– Tre Kronorilta puuttuu osa niistä pelaajaprofiileista, joita menestyvä joukkue tarvitsee. Olemme taitavia, mutta joskus pitäisi pelata yksinkertaisemmin. Emme voita kaksinkamppailuja emmekä ole riittävän voimakkaita.

Ruotsin jääkiekkoliitolta on pyydetty kommenttia kritiikkiin useaan otteeseen, mutta maajoukkueen johto ei ole halunnut ottaa asiaan kantaa.

Keskustelu on kuitenkin Ruotsissa herännyt – ja se koskee paljon muutakin kuin yhtä turnausta.